Funtsailua

/in /by

Juoksentelin lauantaina pari tuntia aika vaihtelevissa olosuhteissa. Jalkojen alla oli välillä kapeaa kinttupolkua, ulkoilureittien hiekkaa ja pikkuisen asvalttiakin.

 

Mitä teknisempi juoksualusta, kuten esimerkiksi kinttupolku, niin sitä vähemmän on tilaa ajatuksille..siis muulle kuin juoksulle ja pystyssä pysymiselle.

 

Mutta kun taivaltaa hieman helpommalla juoksualustalla, niin ajatukset alkavat pyörimään ihan muissa asioissa.

 

Monet suunnistukseen ja poluilla juoksemiseen hurahtaneet ovat sanoneet, että em.juoksulajeissa pääsee eroon työasioista, jotka muutoin pyörisivät mielessä.

 

Meikäläinen ajattelee aavikko-ja jäätikköjuoksujen aikana lähes yhtä asiaa. Ruokaa!

 

Siellä kun on aina karmiva nälkä. Ja sen lisäksi syöminen on ainoa huvi, jos esimerkiksi tonnikala & makaroni-annos (+hemmetisti ketsuppia) sellaisesta käy.

 

Pitkät juoksulenkit antavat tilaa ajatuksille. Sieltä löytyvät ratkaisut elämän pieniin ja vähän suurempiin ongelmiin. En tiedä luovempaa tilaa kuin juokseminen, sillä myös ajatukset juoksevat paremmin.

 

Yksi parhaita..ellei paras..tapa elää juuri tätä hetkeä on juoksulenkki. Kuuntelin eilisellä (tuulisella) lenkillä luonnon musiikkia eli  koivun lehtien “kohinaa”.

 

Mukavia lenkkejä.

 

 

 

 

Kulkurit

/in /by

Olin puhumassa erään kauppayhdistyksen tilaisuudessa viime tiistaina.

Kyllähän sitä aina huomaa olevansa ns.outo lintu vähän missä seurassa tahansa, mutta det haittar inte:-)

 

Eräs isännistä kysyi, onko maailmalla muita aavikoihin ja jäätiköihin yhtä hullaantuneita ihmisiä?

 

Varmasti. On ns.wanhoja partoja, joista olen kuullut ja jotenkin heidät tiedän ja sitten on uusia seikkailijoita, joista en ole vielä tietoinen.

 

Yhteistä meille on varmaan mm.se, että meissä on hieman kulkurin vikaa ja levottomuus iskee, jos joudumme olemaan paikallaan liian kauan. Saharan halkijuoksun jälkeen ajattelin (ja kerroin julkisesti) pitäväni pienen seikkailubreikin.

 

No just joo; ei sinä mennyt montaakaan viikkoa, kun kolkuttelin kartta kädessä Gregin ovea ja aloimme siltä istumalta suunnitella Grönlannin jäätikön ylitystä. Ja sieltä palattuamme pidin muutaman kuukauden siestan ja aloin suunnittelemaan tätä marraskuussa alkavaa seikkailua.

 

Jos siis kerron seuraavan seikkailun jälkeen vetäytyväni hetkeksi takavasemmalle, niin älkää uskoko.

 

Tässä on muuten yhden swedu-nomadin nettisivu. Hän aikoo seuraavaksi vaeltaa mm.Gobin autiomaan halki – seuranaan kameli.

http://www.humanedgetech.com/expedition/bodegren/

 

Nyt lenkille.

 

Hyvää viikonloppua.

 

 

 

 

Testiradalla

/in /by

Kävin tänään koklailemassa useampien maastokenkien pitävyyttä sateen (no mikäs muun..) kastelemalla kallioilla.

 

Tämän päivän testikengistä yksikään ei saanut pito-ominaisuukista täysiä pisteitä vaan …itse asiassa… olin melko pettynyt niiden suorituskykyyn. Varsinkin ylämäissä jalat lipsuivat kohtuuttoman paljon ja tasaisellakin juostessa sivuttaispidossa oli toivomisen varaa.

 

Kallioissakin on eroja. Vähänkin kun on vihertävää kallion pinnassa niin se on harva kenkä, jonka pohja puree sellaiseen alustaan niin hyvin, ettei jalka lipsu.

 

Huomenna ja sunnuntaina jätän nämä testaajan hommat sikseen ja keskityn omiin harjoituksiin.