Lumikenkäilyä

/in /by

Vietimme eilen hauskan illan kavereidemme Antin ja Venlan hirsimökissä. Meidän lisäksi illalliselle osallistui itävaltalainen pariskunta, jotka ovat ensimmäistä kertaa Lapissa.

 

Sää Pyhä-Luostolla on muuttunut selvästi edellisiä päiviä leudommaksi, mutta samalla myös tuuliseksi. Oppaana toimiva (ja edellä mainittu) Antti kertoi juuri, että tuntureiden huipulla on erittäin kova tuuli.

 

Eli ei muuta kun kohti huippua. Lähdemme piakkoin ajelemaan Luostolle, jossa tarkoitus on kavuta jollekin tunturille.

 

PS.Lähetin eilen aavikolle Lappi-aiheisen meilin, jossa kerroin paikallista sääolosuhteista. Arvaan/tiedän, että mielikuva yli 20 asteen pakkasista jayli puolen metrin lumikerros(pieni savolaislisä sallitaan…)saa tiimikaverini puistelemaan päätään a´la hulluja noi suomalaiset.

 

Sieltä aavikolta tuli välitön kuittaus. Toinen tiimin vetäjistä “Eddie” kertoi tulleensa juuri siltä aavikolta, jolla aion seuraavaksi juosta. Siellä oli varjossa (jos sellaisen löytää) reilusti yli 30 astetta lämmintä. Hänen oli siis pakko pistää paremmaksi:-)

Rauha

/in /by

Kyynisyyteen taipuva suomalainen saattaa ihmetellä, miksi Lappiin tullaan Keski-Euroopasta, Japanista, Australiasta ja ties mistä asti.

 

Täällä on sitä jotain, mitä muualta ei ole saatavilla. Yksi sellainen rikkaus on rauha ja hiljaisuus ainakin täällä Pyhä-Luoston kansallispuiston alueella.

 

Hiihdimme tänään noin tunnin ennen kuin ensimmäinen hiihtäjä tuli vastaan. Vasta hiihdon loppuvaiheessa, kun olimme lähellä Pyhätunturin valaistuja latuja, niin porukkaa ilmestyi horisonttiin.

 

Mahdollisuus nähdä revontulia tuo Lappiin ihan tuhottoman paljon turisteja.

 

Yksi asia, joka minua ilahduttaa suunnattoman paljon on paikallisten ihmisten yritteliäs luonne. Täällä on samaa henkeä kuin Ahvenanmaalla, jossa yhdellä henkilöllä saattaa olla useampia työnantajia kalenterivuoden aikana.

 

Menemme illalla tapaamaan täällä talvet asustelevaa kaveripariskuntaa, jotka tekevät Pyhä-Luoston alueella useampaa duunia talvikauden ajan. Kesällä elo etelässä jatkuu samalla tavalla. Leipä otetaan sieltä, mistä sitä saadaan. Eikä tämä päde vain tähän mainittuun pariskuntaan vaan tiedän useampiakin vastaavanlaisia “tapauksia”.

 

Hiihdimme tänään reilun parin tunnin lenkin.

 

Palathaan asiaan.

 

 

Tuli

/in /by

Se tuli taas eilen todistettua, takkatulta jaksaa tuijottaa ihan loputtomiin asti. Meidän Pyhän hirsimökissä on ihan kelpo takka, jota tuli eilen ensimmäistä kertaa käytettyä.

 

Olemme miettineet tätä takkatulen tölläämiseen liittyvää asiaa muutaman ystävän kanssa ja päätyneet siihen, että tuli (ja sen katsominen) ovat vahva osa meidän perimää.

 

Olen kokenut tulen rauhoittavana elementtinä. Tutkimuksen mukaan jo feikkitulen katsominen alentaa veren painetta viisi prosenttia.

 

Tutkimuksen tulokset löytyvät täältä…http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/28/miksi-takkatulta-jaksaa-tuijottaa-loputtomiin

 

Aavikoillakin päivän paras hetki on, kun päivän aikana kerätyt puut pistetään yhteen kasaan ja niille näytetään tulitikkua.

 

Eilisellä noin 4,5 tunnin hiihtolenkillä ei ollut lämmöstä tietoakaan. Lähdimme liikkeelle klo.9.30 ja pakkasta oli tuolloin jo about 21 astetta. Hiihdimme aluksi 10 kilsan pätkän, jonka jälkeen piipahdimme porotila Koparassa kahvilla.

 

Sen jälkeen matka jatkui kohti Luostoa, jonne saavuimme klo.14 jälkeen. Pitkän hiihdon jälkeen maistui lohisoppa ja ruisleipä. Tulimme takaisin tänne Pyhälle skibussilla, joka suhaa reittiä Rovaniemi-Luosto-Pyhä nelisen kertaa päivässä.

 

Illalla pakkanen huiteli jo -25 asteessa ja nyt aamulla mittari näytti -26 astetta. No, jokaiselle kelille löytyy asianmukainen vaatetus, niin tällekin.