Kohti Lappia

/in /by

Keskiviikkona on ultrapitkän suorituksen vuoro.

 

Ajamme täältä Espoosta Ylläkselle kartanlukija- Kirsin ohjeiden mukaisesti. Matkaa kertyy noin 1000 kilsaa per siivu.

 

Ylläksellä järjestetään NUTS´n järjestämä polkujuoksukisa, johon Kirsikin osallistuu.Hänelle ja kanssakilpailijoille kertyy taivallettavaa 105 km.Muitakin matkoja on tarjolla.

 

On ihan kiva piipahtaa Lapissa näin kesäaikaankin. Pidän samalla pienen hengähdystauon harjoittelusta.

 

Juoksukamppeet lähtee toki mukaan, mutta treenien määrä jää pohjoisessa kohtuu vähäiseksi.

 

Kirjoitin jokunen päivä sitten (juoksjoiden) ylirasittumisesta ja mihin se saattaa johtaa. Linkitin blogikirjoitukseni yhteyteen jutun Outside -lehdestä, jossa kerrottiin ultrapitkien matkojen korpitaivalluksista.

 

Ylen nettisivuilla on kaksi ajankohtaista artikkelia ylirasityustilasta ja mihin se voi johtaa. EM-kisoissa säväyttäneen Arttu Vattulaisen kausi on ohi ennen kuin se ehti edes startata. “Toipuminen kevättalvella alkaneesta ylirasitustilasta ei ole edennyt odotusten mukaisesti, joten ainoana vaihtoehtona on unohtaa kesän kilpailut ja rauhoittaa tilanne, 27-vuotias Vattulainen avaa (Lähde:YLE)

https://yle.fi/urheilu/3-10868488

 

Ja sitten on “tapaus Ella Räsänen. Erittäin lupaava juoksija katosi estraadeilta moneksi vuodeksi. Ja tässä syy….

“Loppuvuodesta 2013 oli jo viitteitä siitä, että Räsänen ei palaudu kunnolla. Hän oli väsynyt eivätkä harjoitukset purreet. Räsäsen kroppa oli sekaisin: aineenvaihdunnassa ja hormonitoiminnassa oli ongelmia ja hänellä oli univaikeuksia.

Oireita tuli kuitenkin vain aika-ajoin, eikä niihin osattu kiinnittää huomiota.

Lopulta fyysisten vammojen lisäksi alkoi ilmetä ongelmia myös psyykkisessä terveydessä. Räsäselle tuli masennusta ja syömisongelmia.

– Ne olivat oire monen vuoden ylirasituksesta. Oli ollut liikaa kaikkea ja se kuorma oli kasaantunut lukiosta asti, Räsänen toteaa.(Lähde: YLE)

https://yle.fi/urheilu/3-10806814

 

Lets be careful out there.

 

Juoksin maanantainan palauttavan lenkin, joka koostui mm. muutamasta niityllä juostusta kierroksesta. Sen lisäksi tein toisen palauttavan treenin, tällä kertaa istumalla. Siis soutaen.

 

Vedän tänään pitkähkön juoksutreenin + lihaskuntoharjoitteen ennen huomista ajoa.

 

 

Trooppista

/in /by

Että tulikin sunnuntain lenkillä hiki. Ilma oli todella kosteaa.

 

Ei silti..ei ole mitään syytä valittaa vaikka hikeä noruikin, sillä meikäläiselle kelpaa ihan kaikki kelit varsinkin Grönlannin jäätikön jälkeen. Sen kurjempia sääolosuhteita en tule ainakaan ihan lähiaikoina kokemaan.

 

Seikkailukaverini Greg muisti minua pari päivää sitten meilillä. Kyseli taas Siperiaan kaveriksi ensi helmikuuksi. En ole edelleenkään lähdössä.

 

Perustelin kieltäytymistäni sillä, että keskityn Arabian hiekkaerämaahan nyt ihan satasella.  Siperia ei voi olla mikään väliprojekti.

 

Se voisi olla pääprojekti vuonna 2022 tai 2023. Mutta on minulla yksi toinenkin vaihtoehto.Palataan siihen joskus myöhemmin…

 

Juoksulenkit notkeilla ja kimmoisilla Brookseilla ovat saaneet aikaan sen, että lenkkivauhti on noussut aika merkittävästikin. Perstuntumalta 20 s/kilsa.

 

Juoksin sunnuntaina yli 2h lenkin ja tein vielä iltasella lihaskuntotreeninkin. Maanantaina on lyhyemmän lenkin vuoro.

 

 

On vanha jengi koossa taas

/in /by

Olen kirjoittanut (ja puhunut) tiimin merkityksestä ja aion tehdä sitä jatkossakin.

 

Olen ollut onnen-Pekka sen suhteen, että retkikunnillani on ollut mukana huipputyyppejä.

 

Viimeksi Grönlannissa Antti, Salo ja Lars…sekä edellisellä jäätikkömatkalla Greg ja Jens-Erik. No silloin v.2013 messissä oli Hans niminen inuiitti, jota en olisi ottanut mistää hinnasta mukaan kevään 2019 jäätikkömatkalle.

 

Tapasin perjantaina Pena Kotiahon, joka oli yksi retkikunnan avainpelaajista, kun ylitimme Saharan autiomaan. Ja olihan Pena vahvasti taustalla jo vuonna 2010 Kalaharin autiomaan seikkailussa.

 

Kysyin tapaamisemme yhteydessä Penalta lähteekö hän ylittämään Arabian hiekka-aavikkoa kanssani myös vuonna 2020/2021. Vastaus oli vahva KYLLÄ!

 

Jumakauta että olen tästä innoissani.  On siitä puhuttu aiemminkin ja Pena on ilmoittanut kiinnostuksestaan..mutta perjantaina se konkretisoitui.

 

Lähdemme aavikon ylitykseen joulukuussa 2020 ja vietämme joulun hiekkakinosten keskellä. Siellä otamme myös vastaan uuden vuoden 2021.

 

Muuten 2020/2021 retkikunnan edistäminen on juuri nyt holdissa, sillä Suomi on lähes 100%sti lomalla eikä mikään oikein edisty.

 

Teen mitä voin eli treenaan.  Juoksin lauantainan karvan alle 2h30 min ja tein yli puolen tunnin lihaskuntotreenin. Sen jälkeen saunomista ja jalkojen vihtomista. Ai et teki gutaa!