Vähään samaan tapaan kuin Matin ja Tepon laulussa, niin minäkin tunnen kuinka vauhti kiihtyy…
Nimittäin juoksuvauhti.
Havahduin viime viikkoisella harjoituslenkillä, että kilsavauhti on tippunut varmaan 20-25 sekuntia siitä, mitä se oli kesäkuun alkupuolella.
Välillä joutuu jopa jarruttelemaan, että hold your horses.
Tapasin Nuuksion Backyard -viikonloppuna Solvallan urheilukentällä useita frendejä, joista yksi toimii lääkinnän ammattilaisena.
Kerroin tankkaavani aavikkojuoksujen aikana suoloseoksella, joka on kuulemma lähes yksi yhteen infuusionesteen kanssa.
Infuusio = tiputus
Olen siis tietämättäni ollut tiputuksessa yhden jos toisenkin kerran.
Viimeksi muuten eilen ennen ja jälkeen harjoitusten.
No, eilen kyllä olin tiputuksen tarpeessa, sillä varsinkin päivän kakkostreenin jälkeen olin varsin voipunut.
Päivän ekana treenimuotona oli salilla äheltäminen ja iltapäivällä laitoin juoksulenkkarit jalkaan.
Nyt on aika pitää ainakin yhden päivän treenibreikki, sillä olen harjoitellut viime viikosta alkaen ilman taukoja.
Kropan lisäksi myös polla on käynyt täysillä, sillä nyt on hyvin mielenkiintoisia hankkeita ilmassa.
Ne liittyvät….seikkailuihin.
Talvi oli pitkä ja lumentäyteinen ja sillä oli oman vaikutus alkuvuoden harjoitteluun.
Treenasin lumikengillä poikkeuksellisen paljon.
Siitä jäi hyvät kokemukset, mutta maksoin tästä harjoittelusta myös oppirahat.
Oikean jalan pohje meni lopputalvella sellaiseen juntturaan, ettei moista ole tässä kropassa aiemmin koettu.
Fyssari möyhi sitä pariinkin otteeseen, mutta jumi oli ja pysyi.
Kireä pohje vaikuttaa myös nilkan toimintaan. Pahimmillaan se johtaa ns. nilkkalukkoon, joka tarkoittaa sitä, ettei jalan pronaatio toimi normaalilla tavalla.
Suomeksi sanottuna nilkka ei jousta samalla tavalla kuin normaalisti.
Aika parantaa haavat ja myös jumit.
Reflektio on oman toiminnan syvällistä tutkimista. Se on välttämätön yksilön oppimiselle.
Konkreettisesti ilmaistuna viime talven virheet on analysoitu ja niitä ei jatkossa toisteta.
Salilla tuli vietettyä myös normaalia enemmän aikaa ensimmäisen neljän kuukauden aikana.
Voimatreenejä tein myös ulkosalla; raahasin, nostelin….puupöllejä metsästä tänne perusleiriin.
Annan itselleni yläfemmat siitä, että olen noudattanut keväällä ja alkukesästä harjoitusohjelmaa erittäin kurinalaisesti.
Jos pitäisi antaa itselle kouluarvosana kuudesta ensimmäisestä kuukaudesta, niin se on yksi-miikka.
Heinäkuulle siirryttäessä nostan harjoittelumäärää edelleen maltillisesti.
Siirrän osan juoksutreeneistä asvaltille. Kerron myöhemmin syksyllä siihen liittyvän syyn.
Lihaskuntoharjoittelua varten hankin uuden levytangon ja siihen soveltuvia painoja.
Näillä ja muilla uusilla eväillä kohti seuraavaa kuutta kuukautta.
