Jos katsoo elokuun 2020 kalenteria, niin sieltä ei löydy juuri mitään muita merkintöjä kuin treenikilsat.
Viime vuoden syksy oli töiden suhteen tosi hiljainen. Aika kului treenatessa, taloa myydessä…ja uutta ostaessa.
Nyt on toinen laulu. Maanantaina oli muutama tapaaminen ja tahti eikun kiihtyy loppuviikkoa kohden.
Päätin pitää tämän vikon treenien suhteen väliviikkona.
Aion toki treenata, mutta aika vähiin ne jäävät. Viikon ainoat tuplaharjoituspäivät ovat keskiviikko, lauantai ja sunnuntai. Tuolloin siis juoksen ja teen lihaskuntotreenin. Toinen aamulla ja toinen illalla.
Huomenna (maanantai) on kaksi sponsoritapaamista ihan peräjälkeen.
Viikko alkaa tapaamisella Merrellin Sami Mikkolan kanssa. Tutuistuin aikoinaan Samiin Juoksija-lehden kautta, sillä hän oli asiakkaani.
Juoksijan kautta opin tuntemaan myös toisen hepun, Mika Flinkin joka johtaa Medifon -nimistä yritystä. Firma vitaminoi minua niin harjoituskaudella kuin tosi toimissa.
Jos mennään ajassa taaksepäin noin 15-vuotta, niin sieltä löytyy minun ensimmäiset sponsorit.
Tämän iloisen veisselin takissa komistelee useampikin sponsorilogo…(kuva v.2008)
Olen käyttänyt aktiivisesti edustamieni yritysten tuotteita yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Koska rikos on vanhentunut, niin voin paljastaa, että tuote on Battery.
Firman tarjoama taloudellinen tuki kiinnosti, mutta itse tuote ei pätkääkään. Muistan kun kyseisen firman rekka toi “muutaman korillisen” ko.tuotetta, kotiimme, niin soitin kavereilleni, että “nyt sitä saa”.
Firman lähettämät sponsorikuteet päätyivät melkein siltä istumalta vaatekeräykseen muutamaa mainoslippistä lukuunottamatta.
No, en ryypännyt enkä rällästellyt Batteryn rahoilla, vaan ne meni lyhentämättöminä retkikuntatyöhön.
Sponsorituotot ovat kattaneet retkikuntien ja muiden seikkailujen (2007-2021) kustannuksista ehkä noin puolet. Toisen puolikkaan olen pistänyt omasta pussista.
Suomi on pieni markkina-alue ja vaikka tekisi kuinka ns.historiallisia juttuja, niin ei se ole liiemmin isoja brändejä hetkauttanut.
Yllä oleva kuva kuvastaa hyvin toimintaa silloisten sponsorien kanssa. Se riitti, että takissa näkyi firmojen logot. Sen lisäksi toimitin seikkailuistani kuvamateriaalia ko.yritysten käyttöön.
Nyt on toinen laulu. Ketään ei kiinnosta pelkkä logonäkyvyys. Tilalle on tullut some ja yritystilaisuudet, joissa käyn puhumassa.
Tämä jälkimmäinen sopii myös minulle hyvi, vaikka en ole mikään some-hirmu. Instagramissa mulla on peräti 97 seuraajaa…..
Mitä someiluun tulee, niin se on pääviestikanava (tulevan) Arabian juoksuseikkailun aikana. Postailen kuvia ainakin Instaan ja ehkä faceen. En avaa erillisiä nettisivuja, kuten esim.Grönlannin jäätikköreissun aikana tein.
Tarkoitus on kirjoitella myös lyhyitä blogikirjoituksia tälle sivulle matkan aikana, mutta katsotaan tilannetta tarkemmin, kun itse h-hetki lähestyy.
Olen treenaillut hyvin kuluvan viikon aikana. Tavoite tehdä 10 treeniä kuuden päivän sisällä täyttyy tämän päivän aikana. Juoksen aamun aikanareilun kaxkymppisen ja teen illalla 50-60 minsan lihaskuntotreenin.
Pidän tänään treenibreikin, mutta se on vaan päivän mittainen.
Vuoden tauolla viittaan Juoksija-lehteen tai oikestaan Juoksija Medioihin, sillä firma kustantaa viittä lehteä, jos Polkujuoksija lasketaan mukaan…ja miksei laskettaisi.
Pidin siis firmasta vuoden “sapattivapaan” , mutta nyt olen remmissä uudella innolla.
Aloitin urani Juoksijassa elokuussa 2004 ja silloin meillä oli vain yksi lehti, Juoksija.
Hiihto tuli mukaan reilut 10 vuotta sitten ja muutama vuosi sen jälkeen Pyöräily+triathlon. Oli hienoa olla mukana lanseeraamassa kyseisiä lehtiä,.
Suurin rooli minulla on ollut Polkujuoksijan synnyssä. Se idis tuli spontaanisti päähän erään palaverin aikana ja pari päivää myöhemmin työstimme sitä pää märkänä tulevan päätoimittajan Tomi Savolaisen kanssa.
Suunnistaja-lehti ruli mukaan pari vuotta sitten, kun Suomen Suunnistusliitto ulkoisti lehden teon meille.
Eipä tässä muuta tällä erää kuin…hyvää viikonloppua!
