Pidin maanantain ja tiistain juoksubreikkiä.
Maanantaihan on normaalistikin juoksulepopäivä, mutta tällä viikolla pidin myös tiistain.
Kivimurskeen lapiointi ja kärräys on pistänyt treeniaikataulun uusiksi. Mutta nyt projekti on ohi, ainakin päiväksi, sillä uusi lasti saapuu torstaina.
Kiviaineksen kärrääminen on ollut todella tehokasta (ja mieluisaa) treeniä. Tätä voisi tehdä useamminkin…
Palaan tänään juoksubaanalle.
Jenkit ovat hyviä markkinoijia…siis myyjiä. Se johtuu siitä, että siellä myyntiä arvostetaan ihan eri tavalla kuin esim.Suomessa.
Kilpailu maassa on kovaa ja siksi he ovat myös hyviä viestimään. Tämä koskee myös maan armeijaa.
Yhdysvaltojen armeijan rekrytointikampanjan slogan oli pitkään (1980-2001) “Be all you can be”. Yksinkertaistettuna, sen tavoite on muistuttaa meitä ottamaan oma potentiaali käyttöön.
Tämä motto ei kuullosta yhtään huonolta, vai mitä?
Sunnuntaina (ja maanantaina) valutettiin hikeä sananmukaisesti ämpärikaupalla. Ensiksi lenkkipolulla ja myöhemmin päivällä soramurskeen parissa.
Kävin lauantaina Solvallassa katsomassa Folkhälsanin järjestämää Swimrun-kisaa.
Kisakeskus oli Solvallan urheiluopiston kentällä, johon kokoontui kymmenittäin lajiin hurahtaneita “vesijuoksijoita”.
Swinrunissa siis välillä juostaan ja välillä uidaan. Nuuksio tarjoaa lajiin hyvät harjoittelu-ja kisamaastot, sillä täällähän riittää niin juostavaa polkua kuin uintiin soveltuvia järviä&lampia.
Kisapaikalla oli paljon tuttuja kasvoja, joita jäin hetkeksi kannustamaan.
Kannustajina olivat myös triathlonisti-swimrunkaverukset Eski ja Perreri sekä koira nimeltä Ninni, joiden kanssa kävin heittämässä kevyen hölkän Nuuksion Haukkalammelle ja takaisin.
Juoksin sen jälkeen vielä vajaan tunnin lenkin ennen kotiin tuloa.
Tämä on ollut mainio treeniviikko. Juoksua tulee vähintäänkin riittävästi. Palautuminen on sujunut myös hyvin ei vähiten siksi, että olen muistanut tankata tuhdisti.
Jääkaapin ovipumppu on kovilla….
