Käytän Kalaharissa useampaa paria maastokenkiä.
Kiitos Juoksija-lehden, minulla on ollut mahdollisuus tutustua ja opiskella juoksukenkien anatomiaa testaajana ja toimituksen jäsenenä (nykyään vakituisena avustajana).
Millainen on hyvä maastojuoksukenkä?
Se on profiililtaan matalampi, kuin tavallinen juoksukenkä. Miksi? Mitä epätasaisempi maasto sitä tärkeämpää on, että jalka osuu tukevasti maahan ja painopiste on mahd.alhaalla estäen esimerkiksi jalan nyrjähtämisen.
Kengän pitää myös tukea jalkaa hyvin varsinkin epätasaisessa maastossa (lue:polkujuoksu). Hyvässä maastokengässä on voimakas kuvionti, joka lisää pitoa. Kirsin ylistämän Brooks Cascadian pohjassa on nappuloita, jotka antavat hiekassa loistavan pidon lisäten juoksun taloudellisuutta ja tietenkin mukavuutta. Salomonin “contagripin” sanotaan lisäävän pitoa liukkassa maastossa, mutta kokemukseni mukaan yksikään kenkä ei pidä liukkaalla ja “limaisella” kalliolla..joten olkaapa tarkkoja.
Kengän varvasosan tulisi tarjota suojaa kiviä ja juuria vastaan. Lisäksi maastokengän tulisi antaa riittävästi iskunvaimennusta, jotta sillä olisi mukava juosta polkujen ulkopuolella-vaikkapa asvaltilla.
Useat maastokengät ovatkin tänä päivänä “cross-over” -kenkiä, joihin on lisätty ripaus kaikkia hyvän maastokengän ominaisuuksia olematta silti “puhdasverinen” maastokenkä. Lähin esimerkki löytyy autoista. Citymaastureista löytyy joitakin kelvollisia maasto-ominaisuuksia, mutta niitä ei ole tarkoitettu oikeaan maastokäyttöön.
Mitäs hyötyä maastojuoksusta on?
Yhdysvaltalaisessa ”Ultrarunning” –lehdessä julkaistun tutkimusartikkelin mukaan 80 kilometrin maastojuoksukisaan osallistuneiden jalat tuntuivat suorituksen jälkeen vähemmän kivuliailta verrattuna asvaltilla juostun puolta lyhyemmän maratonin (42,195) jälkitilaan. Maastojuoksijat ilmoittivat myös palautuneensa kisasta nopeammin asvalttisotureihin verrattuna.
Silmän ja jalan koordinaatio kehittyy, koska juoksijaa joutuu tekemään myös aivotyötä ja miettimään mihin seuraavasti askeltaa. Maastojuoksu kehittää kehon lihaksistoa, koska joudumme tekemään koko vartalon lihaksilla töitä säilyttääksemme tasapainon. Erään tutkimuksen mukaan maastojuoksija käyttää 15% enemmän kaloreita, kun asvalttisoturi.
Maastojuoksu tekee hyvää myös päälle, sillä mikäs sen mukavampaa, kuin lähteä kiireisen päivän jälkeen lenkkipoluille kuuntemaan luonnon ääniä. Eikä siitä raittiista ja pölyvapaasta ilmasta ole haittaa.
Olen juossut viimeisten viikkojen aikana satoja kilometrejä Salomon XT S-LAB2 (huh..huh..) -maastokengällä. Niin ovat myös Running Times-lehden kaverit, jotka tuntuivat olevan aivan samaa mieltä kengän ominaisuuksista.
S-LAB on kevyt ja erittäin rullaava kenkä niin maastossa kuin asvaltilla. Kengän päkiäosa on hyvin vaimennettu, joka oli ainakin minulle suuri ja positiivinen yllätys, siispä jalkine toimii hyvin myös asvaltilla. Päkiä on muodoltaan pyöreä, joten se ei purista varpaita. Kengän kantaosassa on pieni ylipronaatiotuki, ominaisuus josta vasen (ja heikompi) jalka kiittää pitkien lenkkien aikana. Kantapää istuu kengässä yhtä turvallisesti, kuin pankkiholvissa Päälikangas hengittää hyvin eikä tiukka neulos ei laske hiekkaa kengän sisään. Ominaisuus, jota tarvitaan Kalaharissa! Kengän varvasosa on suojattu tyydyttävästi. Kengän varsi on melko korkea, joten se ei haukkaa hiekkaa sisään, kuten monet matalavartiset kengät.
Mitäs risuja kengälle voisi antaa? Ulkonäkö jakaa mielipiteet, sillä näissä on aika psykedeeliset värit. Toinen mielipiteitä jakava ominaisuus on Salomonin pikanauhoitus. Olen juossut LABilla erittäin paljon hiekassa, viimeksi Hyde Parkin hevosten juoksuradalla. Hiekka jää kiinni kengän “muovinauhoihin” ja jättää “karstaa” nauhojen päälle. Näin pikanauhoituksesta tulee semi-pikanauhoitus. Ottaisin kengän mieluusti perinteisellä nauhalla.
Yhteenvetona…Salomon LAB2 on erittäin hyvä kenkä, jonka hyvä vaimennus antaa mahdollisuuden juosta niin asvaltilla kuin maastossa. Salomon ei ole sponsorini; olen maksanut testikengistä täyden hinnan (139€). Niitä saa erittäin rajoitetusti, mutta Retkiaitasta (Tammisto) saattaa löytyä.
