Vaikka olen kasvanut Espoossa, niin kasvuympäristöni oli hyvin maalaismainen. Äitini viljeli mm.porkkanoita, joita me pojat vedettiin naamariin ilman sen ihmeempiä pesemisiä. Multa vaan rouskui hampaiden välissä. Ja se multa tekee hyvää. Bakteeriopin professori Pentti Huovisella on samanlaisia kokemuksia: “Kun olin pikkupoika, niin maasta vedeltiin porkkanat, pyyhkäistiin mullat housunlahkeeseen ja syötiin niin, että hiekka ratisi hampaissa. […]
Ensi keskiviikkona (31.3.) päättyy vuoden ensimmäinen vuosineljännes. Vuosi sitten tähän aikaan juoksukilsat oli kohtuu maltillisia, sillä koronan eka aalto oli päällä enkä halunnut riskeerata vetämällä jotain helvetin kovia harjoituksia. Tiukat treenit laskevat hetkellisesti vastustuskykyä. No, nyt on hieman toinen tilanne, vaikka koronan …ties kuinka mones aalto..on edelleen keskuudessamme. Itse asiassa noin vuosi sitten keuhkoissa ilmeni […]
Juoksin torstaina asvalttilenkin pientä hiekkatie-syrjähyppyä lukuunottamatta. Mietiskelin ns.syntyjä syviä lenkin aikana. Mikäli juoksen polulla, niin siinä ei paljoa ehdi pohdiskelemaan. Metsässä juokseminen vaatii jatkuvaa keskittymistä ja mikäli ajatukset karkaavat, niin sitä saattaa löytää itsensä tantereelta. Polkujuoksijan kannattaa elää hetkessä. Asvaltilla juoksevat pyrkivät hakemaan askeleen mahdollisimman taloudelliseksi. Siinä ei jalkoja nostella yhtään enempää kuin on tarvis […]
