Jääkarhu lautasella – Jukka Viljanen

Seikkailuretkillä on hyvä tiirailla sääennusteita ihan jatkuvalla syötöllä.

Ennusteiden lisäksi katse on hyvä pitää horisontissa, sillä myräkät alkavat “sormen napsautuksen ” nopeudella.

Sääprognooseja voi tilata tai voi luottaa yleisesti tarjolla oleviin.

Tilaan jokaiselle retkikuntamatkalle sääennusteet belgialaiselta Marc De Keyseriltä. Tutustuin häneen Etelämantereella 2010.

Hän työskentelee edelleen Etelämantereen “Union Glacier Base Campin” meteorologina. Marc on alansa paras.

Olin häneen viimeksi yhteydessä eilen torstaina.

Kerroin Marcille ensi vuoden Islannin jäätikköjuoksusta tiedustellen samalla ennakkotietoja sääolosuhteista.

Hän mainitsi “katabaattiset” tuulet.Katabaattinen tuuli (kreikan katabatikos, mennä alamäkeen) eli valumatuuli on vuoristosta, kukkulalta tai korkealla olevalta jäätiköltä puhaltava kylmä laskutuuli (Wikipedia).

Grönlannissa katabaattisia tuulia nimitetään Piteragiksi.

Marcin “tuulivaroitus” ei tullut yllätyksenä. Olen kuullut varoituksen sanoja siellä (Vatnajökull) aiemmin käyneiltä henkilöiltä.

Näillä mennään.

Tässä “herkutellaan” Grönlannissa. Lautasella on jääkarhun lihaa. Ja oli muuten hylkeenlihaakin. Ennen kun alatte (mahdollisesti) paheksumaan tätä ruokakuvaa, niin tiedoksi, että nämä ja monet muut meille vieraat ruokalajit kuuluvat perinteiseen grönlantilaiseen ruokavalioon. Olen vieraillut (ja asunut) paikallisten luona ja silloin pistetään parasta pötyä pöytään eikä siinä vieras ala nirsoilemaan.

Kylissä, kuten esim. Isortoqissa on vuosittainen kiintiö jääkarhujen kellistämiseen. Ne ovat lutusesta ulkomuodosta huolimatta erittäin aggressiivisia eläimiä. Oli sillä nälkä tai ei, niin henki lähtee 100% varmuudella mikäli tussari ei ole mukana.