Muistojen bulevardi

Treenasin lauantaina toisel puolel Espoota eli entisissä kotimaisemissa.

Suurin osa nyky-espoolaisista on …jollei nyt “junan tuomia”… niin ei nyt ainakaan aboriginaaleja.

No, meikäläinen on. Kävin syntymässä stadissa, mutta pian sen jälkeen mun vanhemmat rakensivat omakotitalon Espooseen. Siellä meni ekat 17v., jonka jälkeen muutimme toiseen espoolaistaloon.

Ulkomailla olon ja lyhyen Helsinki-visiitin jälkeen palasin Espooseen enkä ole täältä pois lähtenyt.

Juoksin lauantaina muistojen bulevardia eli niiden paikkojen ohi, jossa olen budjaillut. Siinä meni reilut kaksi tuntia tosi rattoisasti.

Kaupunki muuttuu rajusti. Uutta tönöä nousee vieri viereen.

Lauantain lenkin profiili oli hyvin erilainen, kun mihin olen viimeiset vuoden ajan tottunut. Suurin osa lenkkireitistä kulki pikku nyppylöitä lukuunottamatta tasamaalla. Täällä Nuuksiossa tasamaata on oikeastaan vaikea löytää.

Jalkoihin on tullut viimeisen vuoden aikana jonkin verran jerkkua. Mäkiolosuhteet ovat siis tehneet hyvää.