Maltti on valttia

Tämän päivän Hesarissa oli hyvä ja ajankohtaan sopiva artikkeli juoksuharjoittelusta.https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006488727.html

Kuten jutussa mainitaan, niin monet harjoittelevat päin prinkkalaa.

Väittäisin oman kokemukseni mukaan, että suuri juoksijoista osa harjoittelee väärin, etenkin miehet.

Miksi? Sykkeet ovat harjoittelun aikana liian korkeat. Tämä koskee etenkin jo ikääntyneitä äijiä, joiden maksimisyke on vuosien varrella tippunut.

Yksi hyvä tapa laskea se, on miinustaa 220 omalla iällä. Kuuskymppisellä se olisi siis 160.

Ongelma on se, että kuuskymppinen mies luulee, että se on vielä 180, kuten se ehkä vielä viisi vuotta sitten olikin.

Jutussa mainittu peruskestävyysraja 140 tuntuu jopa korkealta.

Treenautin monen vuoden ajan erään ison firman porukkaa ja heidän asiakkaitaan. Suuri osa valmennettavistani oli harjoitellut jo vuosikausia ihan päin helvettiä.

Heidän peruskestävyysrajansa oli 125-130, joten he joutuivat kävelemään osan lenkistä, jotta syke ei olisi paukkunut yli tuon rajan. Ja he olivat kaikki miehiä….

Vielä (ansiokkaasta) artikkelista sen verran, että 80/20 on ihan hyvä perussääntö, mutta ei se 90/10 pahaa tekisi.

Juoksuvalmentajan 10+2 sääntö on ainakin vasta-alkajalle liian raju metodi (10 min juoksua, 2 min kävelyä).

Valmensin erästä porukkaa metodilla, jolla päästiin yhdeksässä viikossa sellaiseen juoksukuntoon, jolla kuusi kilsaa meni yhtä soittoa kuin heittämällä.

Ensimmäisten viikkojen aikana lenkit koostuivat vuoroon juoksusta ja vuoroon kävelystä. Vasta noin kuukauden kuluttua harjoituksen aloittamisesta he saattoivat olla valmiita juoksemaan 10+2 metodilla.

Maltti on valttia.