Oli se kova… – Jukka Viljanen

…nimittäin Julma-Juha Väätäinen. Jos ette usko, niin katsokaa itse.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/21/yleisurheilun-em-kisat-helsingissa-1971

Ihokarvat nousi pystyyn tuota 10000 metrin kisaa katsoessa. Meikäläinen huusi vuonna 1971 kuin sireeni tuota juoksua katsoessa. Ja montaa muutakin…

Muistan kun isäni yritti (turhaan) vaientaa juoksusta jo tuolloin kovin innostunutta pojan kloppia. Ja sama meuhkaaminen jatkui ainakin seuraavana vuonna Munchenissä.

Väätäisen lempinimi “Julma” syntyi siitä, kun hän harjoitteli Afrikassa varsin askeettisissa olosuhteissa. Siitä asenteesta voisi moni ottaa oppia.

Olen tavannut Väätäisen kerran pari Juoksijan toimituksessa, mutta siitä on jo aikaa. Firmamme oli tuolloin stadikalla ja siellähän pyöri juoksijasuuruuksista myös mm. Arto Bryggare, joka veti farkut jalassa (pienen maanittelun jälkeen) spagaatin ihan kylmiltään.

Firma muutti stadikalta Pohjois-Haagaan vuonna 2012.

Juoksin lauantaina yhden kesän parhaista lenkeistä. Vedin hyvän alkulämmittelyn. Sen jälkeen ekat kaksi kilsaa pehmeällä polulla, jonka jälkeen vajaa kilsa hiekalla, josta kurvaisin takaisin metsäpolulle.

Juoksin viimeistä kahta kilsaa lukuunottamatta loput lenkistä polulla.