Kuumat paikat

Seuraavan (noin..) parin viikon aikana ratkeaa se, lähdenkö kipittämään aavikon halki jo (!) tämän vuoden puolella.

 

Tätä projektia kuvattiin hyvin “täällä asuvan naisen” toimesta; “toi aavikkoprojekti on kuin kuminauha. Välillä se venyy äärimilleen ja sitten se taas löystyy”.

Nyt se taas venyy….

 

Jos aavikkojuoksu toteutuisi, niin ainoa mahdollinen ajankohta on marras-joulukuu. Ehkä tammikuun ekatkin päivät siihen voisi “uhrata”, mutta “ongelmana” on se, että minulla on jo sovittuna jäätikköjuoksu huhti-toukokuulle. Eikä siitä tavoitteesta livetä.

 

Minun on ensiksi toivuttava aavikkojuoksusta ja alettava harjoittelemaan jäätiköllä tapahtuvaa juoksua varten.

 

Fyysiseen toipumiseen menee pari kolme viikkoa edellyttäen, että paikat ovat ehjänä. Toipumisjakson jälkeen on aloitettava hiljalleen kilometrien nieleminen. Treeniajaksi jäisi minimissäänkin kolmisen kuukautta, joka riittää ihan varmasti.

 

Pidän siis peukkuja, että molemmat juoksut toteutuvat.