Daphne

Siellä ruudun toisella puolella saattaa olla ihmisiä, jotka ovat lukeneet jo aiemman kirjoitukseni Daphnesta, mutta kerron tarinan vielä ainakin kerran…

 

Kirjailija Göran Schildt osallistui sotaan ja haavoittui vakavasti. Sairaalassa hän päätti, että mikäli hän selviytyy elävänä siviiliin, niin hän ostaa purjeveneen ja seilaa sillä Välimerelle.

 

Hän toteutti haaveensa vuonna 1948 vaimonsa Mona Morales-Schildtin kanssa. He purjehtivat Daphne-nimisellä botskilla Ranskan jokia ja kanavia pitkin aina Italiassa sijaitsevaan Lavagnan kaupunkiin asti. Vuonna 1949 ilmestynyt teos Önskeresan (Toivematka) kertoi tästä matkasta ja siitä tuli Göran Schildtin menestysteos.http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/09/goran-schildt-loysi-unelmiensa-valimeren-ja-luovi-sielta-nykypaivaan

 

Luin aikoinaan kirjan, sillä siinä oli inspiroiva tarina. Miehellä on haave, joka myös toteutetaan. Maksoi mitä maksoi.

 

Schildtin (ja monen muun asian inspiroimana) läksin aikoinaan Pohjoisnavalle. Se oli minun toivematkani ja niitä on tullut kasa sen jälkeen. Ja tulee…

 

Meinasin jäädä eilisellä treenilenkillä ison metsäkauriin alle.

 

Juoksureittini kulki joiltain osin Espoon ulkoilureittejä. Siellä oli muitakin juoksijoita, joista suuri osa oli suunnistajia. Iltarastit ovat taas alkaneet…

 

Oletan, että edellä mainittu monster-kauris pelästyi metsässä taivaltavia pihkaniskoja. Kyseinen (hieno) eläin juoksi vauhkoontuneena tien yli melkein siinä kohtaa missä minä olin. Jos olisimme ottaneet kontaktia, niin meikäläisestä olisi tullut matkustaja.

 

Juoksen tänään samaa reittiä juoksukoululaisten kanssa.