Sahara, osa 1.
Insta-sivultani löytyy video, jossa kerron muutamia syitä sille, miksi lähden ensi vuonna juoksemaan Saharaan.https://www.instagram.com/seikkailujuoksija/
Ajattelin palauttaa mieliin tapahtumakulut reilun kymmenen vuoden takaa, jolloin päätin juosta koko Saharan autiomaan halki.
Tämä toimii minulle myös henkisenä valmentautumisena kohti ensi vuoden seikkailua!
Aloin funtsimaan Saharan ylitystä Kalaharin autiomaassa syksyllä 2010.
Mietin Trans-Kalaharin juoksuseikkailun viimeisinä päivinä, mihin ihmeeseen lähtisin seuraavaksi?
Minulla ei muistaakseni ollut mitään muita vaihtoehtoja kuin juosta seuraavaksi koko Saharan halki.
Sieltä eteläisestä Afrikasta kotiin palattuani, aloin selvittelemään “miten hitossa siitä urakasta selvitään”.
Oli ihan itsestään selvää, että en pysty siihen yksin ja vaikka pystyisin, niin nämä seikkailut paljon mukavampia kokea hyvässä porukassa.
Sellainen, joka on kuulunut retkikuntaan ymmärtää mistä siinä on kyse.
Kyllä siinä on samaa kuin elo armeijan harmaissa.
Ja retkikuntaan voit sentään valita mieluisat tupakaverit, inttiin et.
Siinä on varmaan yhtäläisyyksiä lätkän tai muun joukkueurheilun pukukoppi-ilmapiiriin, jota moni urheilija jää kaipaamaan aktiiviuran jälkeen.
Retkikuntien parasta antia ovat siihen osallistuvat tyypit.
Oli siis selvää, että tarvitsen Saharaan helvetin hyvän tiimin.
Se ei löytynyt heti ensimmäisellä yrityksellä.
Kävin ensiksi katsastamassa sopivaa henkilöä ruotsinmaalta.
Olin tutustunut Micke Strandbergiin, joka on talsinut pitkiä matkoja Siperiassa ja muissa erämaissa.
Hän on seikkailupiireissä arvostettu ja pidetty heppu.
Lensin Tukholmaan tapaamaan Mickeä ja meillä oli Hotelli Stureplanissa oikein hyvä palaveri.
Tulen Micken kanssa (edelleen) hyvin toimeen, mutta se ei riitä.
Meilailimme aktiivisesti seuraavien viikkojen aikana, jonka jälkeen ilmoitin hänelle kuitenkin “ei kiitos”.
Ja kuten sanottua, olemme edelleen ystäviä. (MS yritti ylittää myös Grönlannin jäätikköä pari vuotta sitten, mutta ….tuiks meni. Mies pääsi sen myötä TV-ohjelmaan eli hänet evakuoitiin jäätiköltä) https://areena.yle.fi/1-70874615
Käänsin sen jälkeen katseet Suomeen ja erikoisjoukkosotilaisiin.
Erinäisten sattumusten kautta tapasin komentajakapteeni Patrik Säilän.
Pate on toiminut erikoisjoukkoupseerina eri puolilla maailmaa kaikenlaisissa kriisipesäkkeissä ja Juha Hietasen Seikkailujuoksija-kirjassa PS on esitelty varsin seikkaperäisesti.
Sen voin sanoa, että Paten kaltaisia tyyppejä ei tässä maassa ole montaa, jos on edes yhtä.
Pate toimi Suomessa mm. merivoimien erikoisjoukkojen (taistelu-ja raivaajasukeltajat) päällikkönä sekä Erikoistoimintaosaston (ETO) pomona.
Tapasimme siis Paten kanssa ja siitä se lähti.
Hän oli jättämässä Puolustusvoimat ja perustamassa kansainvälistä turvakonsultointiyritystä Frontline Responses Finlandia.
Sen ensimmäisenä asiakkaana oli Jukka Viljanen ja tehtävänä on saada mies elävänä Saharan autiomaan halki.https://www.talouselama.fi/uutiset/a/8a584f7a-6805-3e10-b1ae-c57c1ffc670c
Jatketaan tästä seuraavassa jaksossa….
