{"id":820,"date":"2010-12-03T05:51:22","date_gmt":"2010-12-03T05:51:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sportman.fi\/?p=820"},"modified":"2010-12-03T05:51:22","modified_gmt":"2010-12-03T05:51:22","slug":"perjantaipaivan-huumaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sportman.fi\/index.php\/2010\/12\/03\/perjantaipaivan-huumaa\/","title":{"rendered":"Perjantaip\u00e4iv\u00e4n huumaa"},"content":{"rendered":"<p><!--:fi-->Kuluneen viikon juoksut ovat j\u00e4\u00e4neet eritt\u00e4in v\u00e4hiin, vain yhteen lenkkiin. Nyt on tarkoitus ryhdist\u00e4yty\u00e4 ja juosta useampi lenkki pitk\u00e4n viikonlopun aikana.<\/p>\n<p>L\u00f6ysin netist\u00e4 mielenkiintoisen artikkelin, joka k\u00e4sittelee &#8221; juoksijan p\u00e4ihtymist\u00e4&#8221;. Jutussa kerrotaan tutkimuksista, joiden mukaan aivoissa tapahtuu juoksun aikana kemiallisia muutoksia\u00a0 (lue:endorfiinihumala).<\/p>\n<p>Liit\u00e4n Tieteen Kuvalehden artikkelin luettavaksenne. L\u00e4hden t\u00e4st\u00e4 muutamalle lasilliselle!<\/p>\n<h3>Elimist\u00f6st\u00e4 l\u00f6ytyi omaa morfiinia<\/h3>\n<p>Saksalaistutkijat ovat onnistuneet saamaan fysiologista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pitk\u00e4aikaisen liikuntasuorituksen tuottamasta huumasta, endorfiinihumalasta. Ilmi\u00f6 on tunnettu 1970-luvulta l\u00e4htien, mutta t\u00e4t\u00e4 erityisesti kest\u00e4vyyslajien harrastajien saavuttamaa hurmiotilaa ei ole aiemmin pystytty todentamaan.<\/p>\n<p>Ep\u00e4todellisen keveyden ja vaivattomuuden tunteen englanninkielinen nimitys runner\u2019s high, juoksijan taivas, viittaa siihen, ett\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 raskas, puuduttava ja ehk\u00e4 jopa vastenmielinen juoksuharjoitus saa aikaan nautintoa.<\/p>\n<p>Tutkimusten mukaan kilpaurheilijoiden ja kuntoilijoiden k\u00e4sitykset siit\u00e4, millaisesta ja miss\u00e4 vaiheessa syntyv\u00e4st\u00e4 mielihyv\u00e4st\u00e4 endorfiinihumalassa on kysymys, vaihtelevat. Siksi koko ilmi\u00f6n olemassaolo on kyseenalaistettu, vaikka ei olekaan ollut syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4, ett\u00e4 elimist\u00f6 ei reagoisi liikuntaan vapauttamalla verenkiertoon opioidien tavoin kipua lievitt\u00e4vi\u00e4 ja ehk\u00e4 my\u00f6s huumaavia aineita. Endorfiini-nimityksell\u00e4 viitataan juuri n\u00e4ihin morfiinia muistuttaviin kehon omiin hormoneihin ja viestiaineisiin.<\/p>\n<p>Vaikka fyysisen ponnistelun on jo vuosikymmenten ajan tiedetty stimuloivan endorfiinien erittymist\u00e4 verenkiertoon, tutkijat eiv\u00e4t ole olleet vakuuttuneita siit\u00e4, ett\u00e4 ne muuttaisivat jollain tapaa tajuntaa liikun\u00adtasuorituksen aikana. Syyn\u00e4 kriittiseen asenteeseen ovat olleet endorfiinien ominaisuudet.<\/p>\n<p>Morfiinin kaltaisten yhdisteiden molekyylit ovat niin isoja, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t pysty l\u00e4p\u00e4isem\u00e4\u00e4n veri-aivoestett\u00e4. Siten endorfiinihumalan syntymiselle ei ole katsottu olevan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n edellytyksi\u00e4. Ilmi\u00f6n olemassaolosta vakuuttuneet ovat sen sijaan vedonneet el\u00e4inkokeiden tuloksiin. Esimerkiksi rottien on todettu jaksavan kipitt\u00e4\u00e4 juoksupy\u00f6r\u00e4ss\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n \u2013 ik\u00e4\u00e4n kuin ne olisivat riippuvaisia liikunnan ilosta.<\/p>\n<h3>Huuhaajutusta tuli t\u00e4ytt\u00e4 totta<\/h3>\n<p>Pit\u00e4vien todisteiden puuttuminen sai maailman johtaviin aivotutkijoihin kuuluvan Michiganin yliopiston professorin Huda Akilin vuonna 2002 luonnehtimaan juoksi\u00adjan taivasta mielikuvituksen tuotteeksi. Seuraavana vuonna kuitenkin neuro\u00adpsykologi Arne Dietrichin johtama yhdys\u00advaltalaisen Georgian teknisen korkea\u00adkoulun tutkijaryhm\u00e4 ilmoitti mitanneensa koehenkil\u00f6ilt\u00e4\u00e4n huomattavia anandamidipitoisuuksia ankaran fyysisen rasituksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Anandamidi on keskushermostoon erittyv\u00e4 kemiallinen yhdiste, joka muistuttaa kannabinoideja. Niihin taas perustuu marihuanan ja hasiksen huumaava vaikutus. Yhdysvaltalais\u00adl\u00f6yd\u00f6n j\u00e4lkeen h\u00f6lkk\u00e4\u00e4j\u00e4n huppeli alkoi uudestaan kiinnostaa muun muassa kivun tutkijoita.<\/p>\n<div><script src=\"http:\/\/eas4.emediate.eu\/eas?cu=5069;sw=26101;cat=ill-fi-aivot;kw=laaketiede+ihminen;kw2=onni+liikunta+aivot;cre=mu;js=y;target=_blank;\" type=\"text\/javascript\"><\/script><script type=\"text\/javascript\">\/\/ <![CDATA[\n\non error resume next \nDim eas_flobj(11) \nSet eas_flobj(2) = CreateObject(\"ShockwaveFlash.ShockwaveFlash.2\") \nif(IsObject(eas_flobj(2))) Then EAS_flash=2 \nSet eas_flobj(3) = CreateObject(\"ShockwaveFlash.ShockwaveFlash.3\") \nif(IsObject(eas_flobj(3))) Then EAS_flash=3 \nSet eas_flobj(4) = CreateObject(\"ShockwaveFlash.ShockwaveFlash.4\") \nif(IsObject(eas_flobj(4))) Then EAS_flash=4 \nSet eas_flobj(5) = CreateObject(\"ShockwaveFlash.ShockwaveFlash.5\") \nif(IsObject(eas_flobj(5))) Then EAS_flash=5 \nSet eas_flobj(6) = CreateObject(\"ShockwaveFlash.ShockwaveFlash.6\") \nif(IsObject(eas_flobj(6))) Then EAS_flash=6 \nSet eas_flobj(7) = CreateObject(\"ShockwaveFlash.ShockwaveFlash.7\") \nif(IsObject(eas_flobj(7))) Then EAS_flash=7 \nSet eas_flobj(8) = CreateObject(\"ShockwaveFlash.ShockwaveFlash.8\") \nif(IsObject(eas_flobj(8))) Then EAS_flash=8 \nSet eas_flobj(9) = CreateObject(\"ShockwaveFlash.ShockwaveFlash.9\") \nif(IsObject(eas_flobj(9))) Then EAS_flash=9 \nSet eas_flobj(10) = CreateObject(\"ShockwaveFlash.ShockwaveFlash.10\") \nif(IsObject(eas_flobj(10))) Then EAS_flash=10\n\/\/ ]]><\/script><\/div>\n<p>Saksalainen radiologian professori Henning Boecker Bonnin yliopistosta on yhdess\u00e4 M\u00fcnchenin teknisen yliopiston tutkijoiden kanssa selvitt\u00e4nyt, mit\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4 tapahtuu, kun fyysinen k\u00e4rsimys muuttuu psyykkiseksi nautinnoksi. Tutkimuksen mukaan liikunta vaikuttaa aivojen kemiaan huumausainery\u00f6pyll\u00e4, ja mielihyv\u00e4n tunne on sit\u00e4 voimakkaampi, mit\u00e4 enemm\u00e4n aineita erittyy. Saksalaistutkijat selvittiv\u00e4t liikunnan vaikutusta aivotoimintaan positroniemissiotomografian eli PET-kuvannuksen avulla. Menetelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n radioaktiivisia merkkiaineita. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tarkoitukseen valittiin aine, jonka tiedet\u00e4\u00e4n sitoutuvan samoihin hermosolujen reseptoreihin kuin eri huumeiden ja siten my\u00f6s endorfiinien.<\/p>\n<h3>Euforiaa ja endorfiineja<\/h3>\n<p>Tutkimukseen osallistui kymmenen m\u00fcnchenil\u00e4isess\u00e4 urheiluseurassa juoksua harrastavaa miest\u00e4. Heid\u00e4n aivonsa kuvattiin sek\u00e4 juuri ennen harjoittelua ett\u00e4 heti kahden tunnin lenkin j\u00e4lkeen. Kuvaus paljasti, ett\u00e4 aivoissa oli paljon endorfiinireseptoreihin sitoutuvia aineita etenkin niill\u00e4 alueilla, jotka osallistuvat tunteiden k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n<p>My\u00f6s koehenkil\u00f6iden psyykkinen tila testattiin. Tulosten mukaan sen ja aivojen endorfiinim\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 oli yhteys. Liikunta kohotti selv\u00e4sti mielialaa. Mit\u00e4 paremmalla tuulella juoksija oli, sit\u00e4 \u201dhuumaantuneemmat\u201d aivot olivat.<\/p>\n<p>Boecker uskoo havaintojen avaavan uusia mahdollisuuksia erityisesti kroonisen kivun lievitt\u00e4misess\u00e4. Ne tukevat my\u00f6s vakiintunutta k\u00e4sityst\u00e4, jonka mukaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liikunta ehk\u00e4isee masennusta. Nyt vain tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vaikutuksen takana ovat endorfiinit.<\/p>\n<p>Jo aiemmin on saatu viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 elimist\u00f6n omat piristeet voivat tehostaa uusien hermoyhteyksien muodostumista ja n\u00e4in ehk\u00e4ist\u00e4 muistih\u00e4i\u00adri\u00f6it\u00e4 ja huomiokyvyn heikkenemist\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis silt\u00e4, ett\u00e4 liikunta hillitsee aivojen rappeutumissairauksien, kuten Alzheimerin taudin, kehittymist\u00e4.<\/p>\n<p>Boeckerin mukaan tutkimusta pit\u00e4\u00e4 jatkaa, jotta saadaan selville esimerkiksi, mik\u00e4 merkitys erilaisilla endorfiinireseptoreilla aivotoiminnalle ja psyykelle on. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kuitenkin jo nyt todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 endorfiinihumalan syntymisess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 osuus on juuri anandamidilla.<\/p>\n<div>Oma kipul\u00e4\u00e4ke helpotti el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/div>\n<p>Uudet havainnot auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin ihmisen luontaisen kipu\u00adj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaa. Ilmeisesti sis\u00e4isest\u00e4 kivunlievityksest\u00e4 on ollut etua ihmiselle olemassaolon taistelussa. Syyt\u00e4 siihen, miksi ihmiselle on kehittynyt kovan fyysisen rasituksen palkitseva j\u00e4rjestelm\u00e4, voidaan vain arvailla, mutta se tuskin on kovin nuorta perua. Juoksu on ihmisen nopein muttei kuitenkaan vaivattomin tapa liikkua, vaikka juokseminen sopiikin ihmiselle hyvin.<\/p>\n<p>Uusimman tiedon valossa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 jo ihmissuvun varhaisilla j\u00e4senill\u00e4 oli hyv\u00e4t edellytykset liikkua juoksemalla. Tietyt ihmisapinoista erottavat fyysiset ominai\u00adsuudet tekiv\u00e4t nykyihmisen edelt\u00e4jist\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4 juoksijoita.<\/p>\n<p>Osa tutkijoista uskoo, ett\u00e4 muutos liittyi ravinnonhankintaan. Jotkin alkuper\u00e4iskansat, kuten Kalaharin sanit ja Meksikon rar\u00e1murit, ovat hankkineet itselleen ravintoa v\u00e4sytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saalisel\u00e4imen juosten. On hyvinkin mahdollista, ett\u00e4 ihmisen hermosto ja psyyke ovat mukautuneet t\u00e4llaiseen fyysisesti \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaativaan el\u00e4m\u00e4ntapaan.<\/p>\n<div>\n<div><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"http:\/\/tieku.fi\/files\/bonnier-ill\/imagecache\/410x273\/pictures\/buskmaend.jpg\" alt=\"\" width=\"410\" height=\"273\" \/><\/p>\n<div>\n<p>Ker\u00e4ilij\u00e4-mets\u00e4st\u00e4jien pyyntimenetelmiin on kuulunut saalisel\u00e4imen v\u00e4sytt\u00e4minen juoksemalla sen per\u00e4ss\u00e4. Afrikan etel\u00e4osassa el\u00e4v\u00e4t sanit mets\u00e4st\u00e4v\u00e4t niin viel\u00e4kin.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<p>\u00a0Yhdysvaltalaisen Eckerd Collegen biologian apulaisprofessori Greg Gerdeman pit\u00e4\u00e4 mahdollisena, ett\u00e4 varhaiset ihmiset nauttivat juoksemisesta ja ett\u00e4 mielihyv\u00e4n taustalla oleva palkitsemisj\u00e4rjestelm\u00e4 on s\u00e4ilynyt, koska se on ollut kilpailuvaltti luonnossa. H\u00e4n johtaa yhdess\u00e4 Arizonan yliopiston antropologian apulaisprofessorin David Raichlenin kanssa hanketta, jonka tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4, millainen evoluutiotekij\u00e4 endorfiinihumala on ollut.<\/p>\n<p>Raichlenin mukaan on oletettavaa, ett\u00e4 juoksijan taivas on alunperin ollut kannustin, joka on auttanut jaksamaan eteenp\u00e4in silloin, kun voimat ovat loppumassa ja lihaksia jo s\u00e4rkee. Ihmislajin ja oman yhteis\u00f6n s\u00e4ilymisen kannalta on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6t ovat pystyneet ottamaan itsest\u00e4\u00e4n kaiken irti. Hikiliikunnan tuottamasta hyv\u00e4st\u00e4 olosta saadaan siis kiitt\u00e4\u00e4 muinaisia mets\u00e4st\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/tieku.fi\/ihminen\/aivot\/liikunta-paihdyttaa\">http:\/\/tieku.fi\/ihminen\/aivot\/liikunta-paihdyttaa<\/a><!--:--><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuluneen viikon juoksut ovat j\u00e4\u00e4neet eritt\u00e4in v\u00e4hiin, vain yhteen lenkkiin. Nyt on tarkoitus ryhdist\u00e4yty\u00e4 ja juosta useampi lenkki pitk\u00e4n viikonlopun aikana. L\u00f6ysin netist\u00e4 mielenkiintoisen artikkelin, joka k\u00e4sittelee &#8221; juoksijan p\u00e4ihtymist\u00e4&#8221;. Jutussa kerrotaan tutkimuksista, joiden mukaan aivoissa tapahtuu juoksun aikana kemiallisia muutoksia\u00a0 (lue:endorfiinihumala). Liit\u00e4n Tieteen Kuvalehden artikkelin luettavaksenne. L\u00e4hden t\u00e4st\u00e4 muutamalle lasilliselle! Elimist\u00f6st\u00e4 l\u00f6ytyi omaa morfiinia [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-820","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sportman.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/820","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sportman.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sportman.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sportman.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sportman.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=820"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sportman.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/820\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sportman.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=820"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sportman.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=820"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sportman.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=820"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}