“Yritysten liiketoimintaan erikoistuneen kirjailijan Jim Collinsin tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 menestyv\u00e4t yritykset toimivat eritt\u00e4in kurinalaisesti”.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 on suora lainaus kirjastamme “Asennetta Peliin”(Seiro\/Viljanen). <\/p>\n\n\n\n
Collinsin mukaan tinkim\u00e4t\u00f6n kurinalaisuus ei ole samaa kuin kova komento tai ohjeiden sokea noudattaminen. Aito kurinalaisuus vaatii henkist\u00e4 riippumattomuutta ja kyky\u00e4 pysy\u00e4 johdonmukaisena antautumatta lauman viet\u00e4v\u00e4ksi ja\/tai sosiaaliselle paineelle<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Rakastan tuota lauseen loppuosaa, sill\u00e4 se on hemmetin paljon ajankohtaisempi kuin vuonna 2013, jolloin kirjan kirjoitimme. <\/p>\n\n\n\n Ja t\u00e4m\u00e4 se vasta hyv\u00e4\u00e4 teksti\u00e4 onkin: ” Tinkim\u00e4t\u00f6n kurinalaisuus edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 poiketaan tavanomaisuudesta”. (Jim Collins, Tietoisesti Paras).<\/p>\n\n\n\n Pitkien matkojen valmisteluun kuuluu olennaisena osana kurinlaisuus ja “t\u00e4m\u00e4llisten suoritusnormien saavuttaminen s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti ja pitk\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4<\/strong>“.<\/p>\n\n\n\n Joku ehti kysy\u00e4, ett\u00e4 kuinka kauan olen valmistautunut Arabian aavikkojuoksuun. Vastasin, ett\u00e4 “90 luvulta l\u00e4htien”.<\/p>\n\n\n\n Arabian retkikunta (kuten aiemmatkin..) noudattavat kurinalaista p\u00e4iv\u00e4ohjelmaa. Her\u00e4\u00e4mme aina samaan aikaan ja teemme samat rutiinit p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 ja viikosta toiseen. <\/p>\n\n\n\n Juoksen joka p\u00e4iv\u00e4 50 kilometri\u00e4. Vaikka sel\u00e4n takana olisi my\u00f6t\u00e4puhuri ja p\u00e4iv\u00e4n kunto antaisi my\u00f6den juosta pidemm\u00e4nkin matkan, niin pid\u00e4n p\u00e4iv\u00e4annoksen samana.<\/p>\n\n\n\n Norjalainen tutkimusmatkailija Roald Amundsen loi legendaarisen maineen toimimalla kurinlaisemmin kuin kukaan muu tutkimusmatkailija.<\/p>\n\n\n\n Amundsenin miehist\u00f6 hiihti etel\u00e4napaa kohti tasaisilla 30 kilometrin p\u00e4iv\u00e4annoksilla. Asialleen vihkiytynyt ja pedantti Amundsen ei antanut miehist\u00f6ns\u00e4 hiiht\u00e4\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4matkaa, vaikka olosuhteet olisivat antaneet my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n He varoivat menem\u00e4st\u00e4 l\u00e4helle uupumusta. T\u00e4m\u00e4 oli viisasta, sill\u00e4 hiihtomatkaa oli yli 2000 kilometri\u00e4 eritt\u00e4in viheli\u00e4isiss\u00e4 olosuhteissa.<\/p>\n\n\n\n Amundsenin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli pit\u00e4\u00e4 miehet virkein\u00e4 ja tervein\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 jokainen meihist\u00f6n j\u00e4sen palasi historian ensimm\u00e4iselt\u00e4 etel\u00e4navan matkalta terveen\u00e4 kotiin.<\/p>\n\n\n\n Samaan aikaan etel\u00e4navalle pyrki toinen tutkimusmatkailija Scott. Kelin ollessa suotuisa h\u00e4n hiihd\u00e4tti miehi\u00e4\u00e4n v\u00e4symykseen asti. Tulos oli (monesta muustakin syist\u00e4 johtuen..) katastrofaalinen. Kaikki miehist\u00f6n j\u00e4senet kuolivat.<\/p>\n\n\n\n Amundsen kirjoitti osuvan piikikk\u00e4\u00e4sti kirjassaan “The South Pole”: “Voiton vie se, jonka asiat ovat j\u00e4rjestyksess\u00e4. Sit\u00e4 sanotaan onneksi. Tappio on varma sille, joka ei ryhdy ajoissa tarpeellisiin varotoimiin. Sit\u00e4 kutsutaan huonoksi onneksi”. <\/p>\n\n\n\n Onnea tarvitaan, mutta minussa ei asu pient\u00e4 lottokansalaista, joka laskisi mit\u00e4\u00e4n sen varaan.<\/p>\n\n\n\n